Teatteritalon historia

Porin Teatteri muodostettiin vuonna 1931, kun Porin Näyttämö ja Porin Työväen Teatteri yhdistettiin. Porin Teatteritalo sen sijaan on neljänneksi vanhin ammattiteatteri Suomessa, mutta vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Teatteritalon vihkiäisiä juhlittiin 29.12.1884.

Ensimmäiset ajatukset, että kaupunkiin pitäisi rakentaa oikea teatteritalo oli esitetty jo vuonna 1862, mutta runsaat 20 vuotta ehti kulua sanoista tekoihin. Teatteritalohanketta oli vauhdittanut myös se, että maamme ensimmäinen suomenkielinen teatteriryhmä, Suomalainen Teatteri, aloitti toimintansa juuri Porissa syksyllä 1872. Kieliriitojen sävyttämä ilmapiiri Helsingissä sai Kaarlo Bergbomin tuomaan teatterinsa ”sisäänajettavaksi” rauhallisemmalle maaperälle. Suomalainen Teatteri viipyi Porissa kaikkiaan seitsemän viikkoa, jona aikana se esitti Hotelli Otavan teatterisalissa koko repertuaarinsa ja piirsi Porin lähtemättömästi suomalaiseen teatterihistoriaan.

Ruotsalaisen arkkitehdin Johan Erik Stenbergin suunnittelema Porin teatteritalo edustaa tyylillisesti uusrenessanssia, joka oli aikakauden muotisuuntaus. Tyylin onnistuneimmat talot ovat julkisia rakennuksia, jotka tavallisesti sijaitsevat torin tai puiston laidalla – kuten Porin Teatteri. Päärakennuksen kaarikäytävällä on nähtävillä talossa työskentelevien näyttelijöiden sekä vierailijoiden muotokuvat. Vanhan teatteritalon vieressä on 1970 -luvulla rakennettu lisälaajennusosa, jossa toimii Pieni näyttämö, omine väliaikakahvioineen.

Kun teatteritaloa kerran oli suunniteltu 20 vuotta, se tehtiin sitten komeasti. Rakentaminen suoritettiin pitkälti ruotsalaisin voimin: perustöihin tuli kuusi miestä Ruotsista ja porraskivetkin tuotiin Öölannista asti. Myös sisustus- ja maalaustöistä vastasivat ruotsalaiset ammattimiehet. Teatterisalin koristelun ja esiripun suunnitteli tukholmalainen Carl Grabow, joka toi Poriin valmiit koristeet, jotka täällä vain asetettiin paikoilleen. Näyttämön aukko muurattiin tiilestä eikä sitä tehty puusta, niin kuin ajan tapa oli. Näyttämön portaalin vasemmassa kulmassa on Shakespearen ja oikeassa Mozartin kipsiveistokset. Parvekkeelta on upeat näkymät yli permantosalin.

Nykyisin päänäyttämön katsomossa istumapaikkoja on 313, joista parvekkeella on 79 paikkaa.

Teatterin ravintolatilat valmistuivat ensin, ja ne otettiin käyttöön 3.11.1884, jolloin järjestettiin soitannollinen illanvietto vihkiäisten kunniaksi. Lontoolaisen yhtymän toimittama 86 hehkulampun sähkövalaistus herätti pelkoa ja kunnioitusta porilaisten keskuudessa siinä määrin, että paikallislehdessä jouduttiin vakuuttamaan, ettei sähkövalo vaikuttanut epäedullisesti näyttelijöihin eikä lavasteisiin.

Teatterisalin komean kattokruunun tekijä on tukholmalainen kuvanveistäjä Henrik Nerpin. Juhlallisessa kattokruunussa venyttelee suu ammollaan griippi eli aarnikotka, aarteiden vartija. Se on leinonavartaloinen ja kotkapäinen hahmo. Katossa komeilee seitsemän koristemaalari Salomo Wuorion maalausta täynnä pulleita, siivekkäitä, lapsienkelihahmoja puttoja. Ne eivät ole enkeleitä vaan muusia eli henkiä, jotka inspiroivat taiteen lajeja. Maalauksissa lentelevät historiankirjoituksen muusa kirjoineen, tanssin muusa soittimineen, komedian ja tragedian muusat naamioineen. Kruunua ympäröivät allegoriset medaljonkikuvat on maalattu öljyvärein ja pingotettu suurella työllä paikoilleen.

Porin teatteritalo, jonka varsinainen vihkiäisjuhla pidettiin 29.12.1884, oli oman aikansa todellinen monitoimitila. Siellä järjestettiin teatterinäytäntöjen lisäksi mitä erilaisimpia tilaisuuksia – konsertteja, kokouksia, juhlia, naamiaisia, tanssiaisia jne. Salin lattia oli mm. konstruoitu siten, että se voitiin tarpeen mukaan sekä kallistaa nousevaksi että asettaa vaakatasoon näyttämön kanssa. Näyttämöaukon sivuilla olevat Runebergin ja Topeliuksen rintakuvat puolestaan symboloivat teatterin merkittävää roolia maamme kansallisessa heräämisessä.

Kovin lyhyeksi aikaa uusi uljas teatteritalo kauniine kaiteineen vaativille porilaisille kuitenkin riitti. Pian ruvettiin valittamaan tilanahtautta. Apua pyydettiin talon suunnittelijalta J. E. Stenbergiltä, joka esitti vuonna 1888 laajennussuunnitelman. Lisätilaa tehtiin silloisen Nikolaintorin (nyk. Raatihuoneenpuisto) puolelle rakentamalla parveke. Vuonna 1897 parveke katettiin lasiverannaksi, jonka suunnitteli arkkitehti August Krook. Tämä veranta oli pitkään ravintolakäytössä, ja monilla vanhemman polven porilaisilla on yhä omakohtaista kokemusta sen jäljittelemättömästä ilmapiiristä. Nykyään tilassa sijaitsee Porin Teatterin toimisto. Talon edustalla komeilee koristeellinen pylväikkö.

Teatteritalo oli alun alkaen suunniteltu lähinnä vierailevien teatteriseurueiden tarpeisiin. Niinpä talon työ- ja sosiaalitilat olivat varsin puutteelliset. Vuosisadan vaihduttua ammattimainen teatteritoiminta teki tuloaan myös Poriin. Raittiusseura Alphan Näyttämön toiminta sai 1910-luvulla jo ammattimaisia piirteitä, ja vuodesta 1925 lähtien taloa isännöi Porin Näyttämö.

Porin teatteritalon rakentaminen 130 vuotta sitten oli kauaskantoinen kulttuuriteko. Porin teatteritalossa yhdistyvät menneen ajan hienostunut tyylikkyys nykyajan asettamiin tilallisiin ja teknisiin vaatimuksiin. Vieraita vastaanottaessamme voimme syystä toivottaa kaikki tervetulleiksi Suomen kenties kauneimpaan teatteritaloon!


Briefly in English

Pori Theatre was established in 1931 as a merger of two local theatres. Theatre director is Patrik Drake. Pori is considered as the home of Finnish-language theatre as the Finnish National Theatre gave its first audition in Pori at the Hotel Otava in 1872. Pori Workers' Theater, founded 1909, was the first professional theatre in Pori.

It merged with Pori Stage Theatre in 1931. Theatre is located in a 1884 completed Renaissance Revival style building which was designed by Swedish architect Johan Erik Stenberg. Its interior is one of the most prestigious in Finland. The main auditorium has 313 seats and the 1974 opened studio stage 110.


Teatterisäätiön hallitus 2017-2018

Varsinaiset jäsenet:
Matti Mäntylä (pj.)
Lauri Merivirta (vpj.)
Heli Latvala
Aulikki Harju
Laura Lilja
Ville-Petteri Laiho
Teemu Niemelä
Arja-Leena Rouvali


Muut:
Esa J. Wahlman (Porin KH)
Taru Liipola
Anna-Maija Nissi
Pontus Keto

Patrik Drake (esittelijä)
Anttivesa Knuuttila (siht.)